Lauantaina saatiin 02-edustuksen itse järjestettyyn miniturnaukseen mukaan Iittala-halliin Nokian KrP:n ja Grankulla IFK:n 02-joukkueet. Molemmat jengit tiedettiin koviksi, ja valmennuksen näkökulmasta oli mielenkiintoista lähteä katsomaan moniakin eri juttuja: ennen kaikkea haluttiin ehjä 45-minuuttinen, jossa kaikilla on yhteinen halu taistella oman joukkueen hyväksi. Lisäksi tilauksessa on vähän ollut sellainen flow-hetki, mielellään vaikka kokonainen erä, jossa pallollisen pelin padot murtuisivat ja homma tulvisi oikein kunnolla uusiin uomiinsa.
Molemmat tavoitteet toteutuivat lauantaina, mistä isot pisteet pojille, jotka ovat käyneet ahkerasti harjoituksissa, ovat sitoutuneita ja haluavat tehdä asiat hyvin (tähän hauis ja muutama muu emoji). Tämä ei ole ollenkaan itsestään selvää, minkä on tuolla maailmalla jutellessa saanut huomata. Meillä on jopa poikkeuksellisen sitoutunut ja omistautunut joukkue.
Nokian KrP tuli otteluun odotetun kovaa rymistellen, mutta ilman ylilyöntejä. Ensimmäinen erä oltiin hyvää vauhtia rakentamassa sitä 45-minuuttista, vaikka peli olikin nokialaisille 0-1 erätauolla. Oma pallollinen peli oli aika vaikeata. Omasta päästä päästiin liikkeelle, mutta keskialueelle tultaessa palattiin vanhaan peliin (mikä luonnollista onkin, kun uusia juttuja on vasta kesä harjoiteltu).
Toisessa erässä Nokia varasti shown ja meni 6-1-johtoon. Tavoite ehjästä pelistä oli karannut, mutta viimeiseen erään lähdettiin palauttamaan oman pään taisteluilmettä. Siinä onnistuttiinkin, ja saatiin sivutuotteena aikaiseksi kiri. 6-4:ssä tuli kuitenkin pieni nukahdus ja sähäkkä Krp pääsi livahtamaan 8-4-johtoon ja voittoon. Tänään riitti tähän! Harkkapeliksi kuitenkin hyvä matsi.
Grania vastaan tultiin sisuuntuneella ilmeellä. Vaikka Grani oli vaarallinen, ja alku mentiin tasatahtia (ensimmäisellä erätauolla lukemat taisivat olla 3-2), kaikesta näki, että meillä oli kuitenkin eväät saada sitä flowta päälle. Ja sehän tuli toisessa erässä. Puolustuksessa tehtiin yhdessä töitä, puolustajat ja sentterit uskoivat omaan pelaamiseensa ja tulimme kerta toisensa perään melko helposti Granin koko kentän miesmerkkipelin läpi 2-1- ja 3-2-hyökkäyksiin. Avain ei ollut kuitenkaan yksilöiden puskeminen, vaan hyökkäyspelin monipuolisuus: ne uudet jutut, jotka pojat ovat nyt todistettavasti ottaneet omikseen.
Viimeisessä erässä Grani sai hetkeksi otteen pelistä. Tämä tuskin huomattava liikahdus tapahtui Granin 8-5-kavennusmaalissa ja meidän parissa vähän varomattomasti pelatussa oman pään tilanteessa. Meidän näkökulmasta peli ei kuitenkaan tässäkään vaiheessa ollut karkaamassa vastustajalle, joten ehjä 45-minuuttinen saatiin aikaiseksi. Tulos oli 8-6.
Myönteinen havainto oli se, että ylivoimalla onnistuttiin sataprosenttisesti: molemmissa peleissä yksi YV ja yksi maali. Myös ylivoimapelissä näkyi jo sitä, mitä ollaan harjoiteltu. Ja molemmat veskarit pelasivat hyvin!
Kiitos pojille, taustoille, kahviolle ja kyyditsijöille yms! Hyvä päivä saatiin!
-Juha
